3 syyskuun, 2022
Kauko O. Uusila
Johtava pastori
Jos sinä siis tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Room. 10:9-10, RK
”Jeesus on Herra” on jokaisen uskovan tunnustus, koska se on uskomme perusta. Paavali sanoo, että pelastuaksemme ihmisen tulee tunnustaa suullaan Jeesus Herraksi. Tämä on keskeinen oppi kristinuskossa. Ne, jotka ovat omistautuneita Jeesuksen Kristuksen seuraajia, uskovat, että hän on kaiken luomakunnan ja kaiken ajan Herra.
Kun sanomme ”kaikki”, se tarkoittaa myös meitä. Jos Jeesus todella on taivaan ja maan suvereeni Herra, niin hän on myös yksilöllisen elämämme herra. Kristuksen suvereeni hallinto ei rajoitu valtavan maailmankaikkeuden hallitsemiseen; se on myös henkilökohtainen asia. Hän on normaalin, jokapäiväisen elämämme Herra – valintojemme, prioriteettimme, toimintamme, asenteemme, sanojemme, kaiken.
Paavali kirjoitti tästä roomalaisille tämän totuuden, kun hän kirjoitti: ”Jos me elämme, elämme Herralle. Jos kuolemme, kuolemme Herralle.” (Room. 14:8) Paavali piti Kristuksen herruuden jakamista mahdottomana. Hän tiesi, että hänen elämänsä kuului kokonaan Jeesukselle.
Jeesus ei halua olla osa elämäämme. Hän teki sen selväksi opetuslapsilleen. Silloin kun annamme Herralle vain osan elämäämme, kerromme hänelle, että on muitakin asioita, joita pidämme vähintään yhtä tärkeinä kuin hän. Tällaista Raamattu kutsuu epäjumalanpalvelukseksi.
Jeesus ei koskaan kutsunut ihmisiä kokeilemaan hänen seuraamistaan. Hän edellytti aina varauksetonta antautumista: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.” (Luuk. 9:23) Emme voi puristaa Jeesusta yhteen elämämme osaan ja jatkaa haluamallamme tavalla. Jos todella olemme hänen, niin Jeesus on elämämme.