Yrjö Kemppainen

Uuden testamentin ensimmäisestä kirjasta löytyy Matteuksen jouluevankeliumi. Siinä kerrotaan, kuinka Maria tulee synnyttämään pojan, ja hänelle tulee antaa nimi Jeesus, ”sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä”. Ja tämän kaiken piti tapahtua, jotta kävisi toteen, mitäHerra oli profeetan suulla ilmoittanut: – “Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel” – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme (Matt. 1: 22-23). Matteus viittaa tekstissään profeetta Jesajan (7:14) ilmoitukseen.

Matteus aloittaa evankeliuminsa sanoilla ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan sukuluettelo”. Kun Matteus kutsuu Jeesusta ”Daavidin pojaksi” ja ”Abrahamin pojaksi”, hän haluaa osoittaa, että Jumalan Abrahamille ja Daavidille antama lupaus on täyttynyt. Sen täyttymiseksi piti Jeesuksen olla Jumalan lupauksen saaneiden kantaisien perillinen. Muuten hän ei olisi voinut olla profeetallisen ilmoituksen mukainen Messias eli se, jonka piti tulla: ”Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut”. Jumalan pelastussuunnitelma oli siten kirjaimellisesti täyttynyt ja kaikille ihmisille ja kansoille tarkoitettu pelastus valmistunut Jeesuksen syntymässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Sama suunnitelma, josta profeetat olivat vuosisatoja aiemmin ilmoittaneet.

Kuluneen vuoden uutisotsikoita seuratessa on huomio kiinnittynyt siihen, miten vähän niihin – muutamia valon pilkahduksia lukuun ottamatta – on sisältynyt myönteisiä, rohkaisevia ja toiveikkuutta lisääviä aiheita. Ja syynkin tähän tavallista suurempaan niukkuuteen me hyvin tiedämme.

Meillä Jeesukseen uskovilla, Hänen seuraa- jillaan, on tänäkin jouluna kerrottavana hyvä uutinen – tai oikeastaan se kaikkein paras! Kyseessä on tarjous pelastuksesta ja vapautus siitä hätätilasta, jossa ihminen ilman Jeesusta on. Joulun sanomassa tuo- daan julki Jumalan suuri rakkaus ja pelastusteko, joka vapauttaa ihmisen ikuisesta tuomiosta.

Tänä vuonna lähestyvän joulun odotusta varjostaa monien mielessä epävarmuus ja jopa pelko tulevasta. Erityisesti tällaisina aikoina korostuu evankeliumin tarjoaman turvasataman ja lohdutuksen merkitys. Se odottaa vain sydänten avautumista Jumalan lahjalle. Armorikas Jumala tarjoaa sitä meille jokaiselle.

Kristillinen joulu ei ole vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Joulun evankeliumi on ihmisen ainoa apu ja pelastus. Siihen on kytkettynä meidän jokaisen parempi huominen ja ikuinen elämä.

Joulu on Vapahtajan juhla. Se on juhla, jonka yllä häilyy jo ristin ja kärsimyksen varjo, mutta sen varsinainen olemus on kuitenkin valo ja ilo. Siksi Jeesus-nimi on tänäkin jouluna luovuttamaton. Eikä vain nimi, vaan se, mistä nimi kertoo ja todistaa. Hän tahtoo pelastaa ja vapahtaa synneistään jokaisen ihmisen.

Toivotan kaikille lukijoille rauhallista ja armorikasta Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

X