14 kesäkuun, 2022
Koululaiset tietävät, mikä on kevään huippuhetki: kevätjuhla! Suvivirren viimeiset sävelet julistavat kesän, ihanan pitkän kesän, alkua. Satunnaisotanta omien lasten keskuudessa paljastaa, että kesälomalta odotetaan eniten vapautta. Ei herätyskelloa, ei lukujärjestystä, ei aikataulutettuja menoja. Kesällä unohtuu puurtaminen läksyjen ja kokeiden äärellä.
Vanhempana myhäilen kuunnellessani lasten kesähaaveita: saa elää niin kuin haluaa. Vaikka lomaan kuuluukin kaikkea hauskaa, ei me nyt ihan ranttaliksi laiteta. Villien suunnitelmien äärellä tiedän, että kasvatusvastuusta en ole koskaan vapaalla. Vastuun ottaminen toisesta ihmisestä onkin vanhemmuuden tärkein tehtävä. Se on kypsyyden merkki.
Samoin on hengellisessä elämässä. Hengellinen kypsyminen on jäänyt vajaaksi, jos ei koskaan ota vastuuta seuraavasta sukupolvesta – silloin elää ikään kuin ikiteininä. Vanhemmuus ei ole vain aikuisen velvollisuus vaan myös kasvavan lapsen toive. Vaikka lapsi haaveilisikin päivistä, jolloin saa tehdä mitä vain, milloin vain, todellisuudessa hän kaipaa huolenpitoa, ymmärrystä ja rajoituksia. Vanhemmuus tuo hyvinvointia sekä lapselle että aikuiselle.
Vapaus on mielenkiintoinen käsite ja Raamatun opetuksissa tuttu. Saamme lahjaksi valtavan vapauden, syyttömäksi julistamisen, johon emme lakia noudattamalla koskaan yltäneet. Säännöt ja määräykset eivät enää hallitse käytöstämme, vaan elämän hengen laki.
Nyt meiltä kysytään vastuuta. Vapautta ei saa käyttää yllykkeeksi lihalle eikä pahuuden verhoamiseen, vaan valintoihin, jotka palvelevat muita ja tuovat kunniaa Jumalalle. Se saa aikaan pyhittymistä ja johtaa ikuiseen elämään.
Seuraavan sukupolven opastaminen sääntöjen alta kuuntelemaan Jumalan ääntä on seurakunnan yksi pitkäjänteisimmistä tehtävistä. Se tulee mukavasti esiin vanhemmuudessa. Yhtäkkiä huomaan, että kuulostan ihan omilta vanhemmiltani, kun neuvon ja opastan lapsiani tekemään hyviä valintoja ja kasvamaan vastuuseen. Oppi on mennyt perille ja siirtyy kauttani ohjaamaan tulevia polvia.
Vanhemmuus ei ole kesälomalla, mutta siihen avautuu rennompia mahdollisuuksia. Kiirehtimisen sijaan voimme viettää leppoisia päiviä, käydä pikkuretkillä ja nauttia jäätelöstä auringonpaisteessa. On enemmän aikaa paneutua haasteisiin ja kehityskohteisiin, joita nousee esiin itse kunkin kohdalla. Ehkäpä syvennymme perheenä pohtimaan vapautta seuraavan jakeen pohjalta:
“Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita.” (1 Kor 6:12)
Hyvää kesää kaikille lapsi- ja perhetyön tiimiltä!
Henna-Maria Tucker
hennamariatucker(at)gmail.com
Kelvey Marden: kkmarden(at)icloud.com
Katja Castillo: katja.castillo(at)gmail.com