Kauko Uusila

Joh.8:31-38, KR33/38

Vapaus on termi, joka on monien huulilla nykypäivänä. Puhumme vapaudesta olla sellainen kuin on. Pidämme kiinni vapaudesta liikkua ja kokoontua. Sanan- ja ilmaisunvapaus ovat alati keskustelun aiheena. Kaikista edellä mainituista meillä on hyvin kirjava sisällöllinen käsitys.

Vapaus on asia, jota me kaikki rakastamme, mutta tiedämmekö, mitä vapaus todella on? Jollekin se tuntuu olevan valinnainen. Toinen taas saattaa ajatella, että hän voi itse muuttaa siihen liittyviä rajoituksia ja vastuita. Mutta tällaista Jumala kutsuu niskoitteluksi: Kukin elää ja toimii haluamallaan tavalla (1. Sam.12:14-15). Todellinen vapaus on vapautta synnin orjuudesta, ja se on mahdollista vain Jeesuksen Kristuksen kautta.

Ensimmäinen askel vapauteen on tunnistaa sellaiset alueet elämässämme, joissa koemme olevamme vangittuina. Ihmiset, jotka eivät ole ottaneet Kristusta vastaan Vapahtajana, ovat synnin ja epäuskon orjuudessa. He eivät voi uskoa Jumalaa eivätkä luottaa Raamatun lupauksiin, koska synti on sokaissut heidän silmänsä totuudelta siitä, että he tarvitsevat Vapahtajaa.

Kukaan ei kuitenkaan ole ”menetetty tapaus”. Jumalan Pyhä Henki opastaa ihmisen tuntemaan synnin, vanhurskauden ja tuomion. Kenenkään ei siis tarvitse jäädä synnin orjuuteen eikä kohdata siitä seuraava tuomio.
Myös Jeesukseen uskovat voivat löytää itsensä vaikeiden tekosyntien orjuudesta huolimatta syvästä halusta ja toistuvista yrityksistä muuttua.

Joillekin taas taistelu on ”hienovaraisempaa” orjuutta. Tavanomaiset ala-arvoisuuden, epävarmuuden, hylkäämisen tai arvottomuuden tunteet voivat peittää vastauksemme elämän haasteisiin muuttamalla kykyämme ajatella tai toimia samalla, kun ne heikentävät luottamustamme ja kuuliaisuuttamme Jumalaan.

Jumala haluaa meidän elävän vapaudessa, ja Jeesus kuvaa tätä tietä. Hän sanoo, että jos me pysymme Jumalan sanassa, tulemme tietämään totuuden ja se vapauttaa meidät. Me siis voimme vapautua synnistä ja sen tuomiosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Kun sitten pysymme Raamatun sanan opetuksessa, mielemme, tahtomme ja tunteemme muuttuvat. Synnit, jotka kerran houkuttelivat meitä, tulevat vastenmielisiksi, tunnevankilat avautuvat, löydämme arvomme ja asemamme.

Kauko O. Uusila

X