1 syyskuun, 2023
Pasi Markkanen
”Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: meidän uskomme. Kuka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika? ” (1. Joh.5:4-5)
Jokainen meistä haluaisi olla voittaja. Harva haluaisi elämässään lähtökohtaisesti hävitä. Elämän realismi tuo kuitenkin eteen sekä voittoja että tappioita. Aina ei voi voittaa. Urheilukilpailuissa voittajaksi selviytyy se, joka on inhimillisesti voimakkain, nopein tai teknisesti taitavin. Tietokilpailussa se, joka tietää eniten. Voiton takana on usein inhimillistä lahjakkuutta sekä ahkeraa ja kurinalaista harjoittelua. Voittajaksi selviytyvät vain harvat. Sattumalta voiton voi saada vain arpapeleissä.
Alussa esillä oleva raamatunkohta puhuu kristillisen uskon ja maailman välisestä taistelusta. Maailmalla tarkoitetaan tässä yhteydessä ympärillämme vaikuttavaa ajattelutapaa, joka nousee Jeesuksen Kristuksen tuntemista vastaan. Se pitää sisällään erilaisia ideologioita, uskontoja ja ihmisiä, jotka haluavat ohittaa, kumota tai hävittää kristillisen uskon. Tämän vuoksi kristillinen seurakunta voi kokea jopa vainoa tässä maailmassa.
Kristittyinä uskovina koemme elämässämme monenlaisia haasteita. Vastoinkäymiset, ihmissuhteet, pettymykset, epäsuosioon joutuminen tai lankeemukset voivat haastaa omaa uskoa. Toisinaan mieliimme voi hiipiä ajatus, pysynkö uskossa loppuun saakka.
Tällöin on hyvä muistaa se, että uskomme syntysija ei ole meissä itsessämme vaan Jumalassa. Uskomme synnyttäjä, varjelija ja vahvistaja on Jumala itse. Uskomme perustus tai lopullisen voittomme tae ei ole inhimillisessä osaamisessamme, voimassamme tai onnistumisessamme. Perustus on Jumalan teossa: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, sovitti syntimme ja katkaisi pahan hallintavallan elämässämme ristinkuoleman kautta. Ylösnousseena hän on kukistanut synnin, kuoleman ja pahan vallan.
Elämän kilparadalla kaikilla on mahdollisuus voittaa. Voittajaksi ei selviydy se, joka on itsessään riittävän vahva. Voittajaksi selviytyy se, joka itsessään on riittävän heikko. Se, joka tunnustaa syntisyytensä ja vastaanottaa Jumalan armon Kristuksessa, perii iankaikkisen elämän. Kristityn kasvunkaan ainekset eivät löydy itsestä vaan Kristuksesta. Olemme jatkuvasti riippuvaisia hänestä. Itsessään heikkoutensa tunnustava haluaa määrätietoisesti rakentaa elämäänsä Kristuksen varaan ja siten vahvistua hänessä.
Lopuksi lyhyt, hyvin raamatullinen sananparsi: ”Jos tahdot käydä matkaasi pettyneenä, katso toisiin ihmisiin. Jos tahdot käydä matkaasi toivottomana, katso itseesi. Jos tahdot käydä matkaasi voittajana, katso Jeesukseen.”